keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

On tilinteon aika..


Kajaanin Vasu17 Osaksi arkea – Kajaanin malli –hanke on loppusuoralla. Päiväkodinjohtajille pilottitoimintaa esitellessä ja hankeraporttia kirjoittaessa katse kääntyi taaksepäin. Mitä olemme saaneet aikaan?

Hankkeen alkaessa uusi valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma julkaistiin ja sitä lähdettiin työstämään paikallisesti. Kajaanissa koottiin luvuittain työryhmät, joihin kuuluivat päiväkotien johtajat, varhaiskasvatuksen hallinto, pedamentorit, varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja muuta vapaaehtoista vahaiskasvatuksen henkilöstöä. Pedamentorit olivat lähes kaikissa ryhmissä sihteereinä ja olivat myös Kajaanin vasun kirjoitusvastuullisia.
 
Uuden vasun myötä lähdimme myös kartoittamaan Kajaanin varhaiskasvatuksen nykytilaa ja sen kautta miettimään, mihin suuntaan kannattaa suunnata. Pedamentorit tekivät päiväkodeille kyselyjä, joiden kautta herättelimme yksiköitä miettimään omaa toimintakulttuuriaan ja myös sitä, mitkä asiat ovat kunnossa ja mitkä asiat vaativat ehkä mietintää. Miksi toimimme niin kuin toimimme? Onko tälle toimintamallille pedagogisia perusteita vai onko niin vaan aina toimittu? Pedamentorit toteuttivat myös lapsihaastattelun, jossa kysyimme lapsilta mikä on päiväkodissa kivaa, onko heillä kavereita, leikkivätkö aikuiset heidän kanssaan jne. Näin saimme myös lasten äänen kuuluviin vasu-prosessissa.
Uutta vasua on tehty myös huoltajille tutuksi esitteen muodossa. Varhaiskasvatuksen hallinnossa oli erittäin tehokas varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija, joka työsti pedamentorin avustuksella huoltajille suunnatun esitteen varhaiskasvatussuunnitelmasta. Esitteet jaettiin kaikille Kajaanin varhaiskasvatuksen asiakasperheille kotiin tutustuttavaksi. Nyt olemme saaneet esitteestä myös käännöksiä ja se löytyy myös englannin-, venäjän- ja arabiankielisenä.

Hyviä koulutuksia järjestettiin Kajaanin ja koko Kainuun varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Saimme kouluttautua mm. osallisuuden, positiivisen pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja sensitiivisen vuorovaikutuksen asioista. Koulutuksia oli paljon, mutta kaikkiin niihin osallistuneena voin todeta, että erittäin hyviä koulutuksia ja kouluttajia saimme Kajaaniin!


 
Kajaanissa jatkettiin myös hyväksi koettua pilotointimallia. Pilottiryhmiä koottiin aiheista leikki, vuorohoito, pedagoginen dokumentointi, tvt alle 3v. ryhmissä, tvt 3-5v. ryhmissä ja tvt esiopetuksessa. Jokaiseen pilottiryhmään otettiin 3-4 vapaaehtoisesti ilmoittautunutta päiväkotiryhmää mukaan. Mukaan lähti lopulta yhteensä 19 ryhmää kehittämään omaa toimintaansa. Kunkin aihepiirin pilottiryhmät kokoontuivat noin kerran kuukaudessa miettimään ja keskustelemaan oman aihepiirinsä asioista. Palavereissa jaettiin hyviä kokemuksia, välillä purettiin turhautumista, tutustuttiin ajankohtaiseen materiaaliin aiheesta ja sovittiin ja suunniteltiin yhteistyötä. Kehittäminen lähti oman ryhmän tarpeista käsin, eli ei ollut edes tarkoitus, että kaikki tekevät samaa, vaan kaikki kehittävät omaa, omien tarpeidensa mukaisesti.
 
Pilottitoimintaa esitteleviä julisteita:




 
Pedamentorin rooli näiden pilottien työskentelyssä oli toiminnan kokonaisvaltainen koordinointi. Pedamentori vieraili kaikissa ryhmissä ainakin kerran ja pyynnöstä useamminkin. Tvt-pilottiryhmissä vierailin noin kerran kuussa, koska niissä tarvitsee enemmän rinnalla kulkevaa opastusta. Pedamentori toimi myös kaikkien pilottiryhmien palavereiden kokoonkutsujana ja vetäjänä.

Pilottitoiminnasta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Matkan varrella saattoi välillä tuntua siltä, ettei aika ja resurssit riitä, mutta kuitenkin loppujen lopuksi kaikki pilotteihin osallistuvat ryhmät ovat olleet tyytyväisiä siihen, että ovat lähteneet mukaan. Oman työn kehittäminen ja uuden oppiminen ovat palkitsevia. Kiitosta kuului erityisesti siitä, että piloteissa toimittiin yhteistyössä toisten päiväkotien kanssa ja siitä, että pedamentori oli ulkopuolisena tahona tukena, apuna ja ideoijana matkan varrella. Aika huikea palaute oli myös se, että uuden oppimisesta oli innostuttu niin paljon, että se oli nostanut työhyvinvointia!

Pedamentori koulutti lähes kaikki Kajaanin varhaiskasvatusyksiköt uuden vasun keskeisimmistä sisällöistä. Koulutusta tarjottiin niin kaupungin päiväkodeille, yksityisille päiväkodeille kuin perhepäivähoitajillekin. Koulutuksesta sai hyvät perustiedot uudesta vasusta ja koulutuksen lopuksi osallistujat haastettiin pienissä ryhmissä miettimään, mitä osallisuus, pedagoginen dokumentointi ja leikki merkitsee oman yksikön toiminnan kannalta ja miten niitä voisi edelleen kehittää. Koulutuksista saadun palautteen perusteella, osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä koulutuksen antiin.
 
Pedamentori oli myös aina paikalla päiväkodinjohtajien kokouksissa, jossa hän esitteli ja keskustelutti johtajia uuden vasun teemoista Paljon on tarvetta yhteiselle keskustelulle ja pohdinnalle. Hyvien ideoiden, ajatusten ja käytänteiden jakamiselle tarvitsisi vielä huomattavasti enemmän aikaa. Päiväkodin johtajien mielipiteitä ja ajatuksia kuultiin ja kuunneltiin kehittämistyössä. Uusimpana yhteistyön tuloksena mainittakoon Kajaanin kaupungin ohjeistus katsomuskasvatukseen, jota lähdettiin pohtimaan ja työstämään oph:n ohjeistuksen pohjalta.
 

Päiväkodin johtajan rooli on mielestäni merkittävin yksittäinen tekijä kehittämistyössä. Aikaa löytyy siihen, mikä koetaan merkittäväksi ja tärkeäksi. Johtajalla on valta esimerkiksi mahdollistaa työntekijän pääsyn palaveriin tai koulutukseen ja sitä kautta edistää uutta. Toisaalta taas jos johtaja ei koe asiaa kovinkaan merkitykselliseksi, niin usein käy niin, että aikaa ei silloin asialle löydy. Päiväkodin johtajiin kohdistuva ”käännytystyö” on siis mielestäni merkittävin yksittäinen tekijä kehittämisessä. Jos saa johtajan ymmärtämään asian tärkeyden, niin sen jälkeen henkilöstön mukaan saaminen onkin jo huomattavasti helpompaa!
Paljon on tehty ja iso osa jää tässäkin vielä kertomatta. Nyt on aika kuitenkin pedamentorin kiittää yhteistyöstä kaikkia niitä tahoja, joiden kanssa minulla on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Yksin ei kukaan saa paljon mitään aikaan, yhdessä ideoinnissa ja tekemisessä on voimaa! Kiitos!
 
Aurinkoista kesää toivotellen,
 
Riikka
 
P.S. Vaikka minun onkin tullut aika jättää pedamentorin tehtävät, voin ilokseni kertoa, että hanketyö Kajaanissa jatkuu syksyllä uusin tuorein ideoin ja voimin! :)
 
 

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Tieto- ja viestintätekniikka osallisuuden lisääjänä


Olin muutama viikko sitten Oulussa TuleVaisuuden Taikaa 2018 – seminaarissa puhumassa tieto- ja viestintätekniikasta osallisuuden lisääjänä – aiheesta. Osallisuus on Kajaanin varhaiskasvatuksen yhteinen kehittämiskohde ja tieto- ja viestintätekniikan pedagogista hyödyntämistä olen muutaman vuoden treenaillut työssäni, joten koen aiheen itselleni erityisen merkitykselliseksi. Ja nämä kaksi asiaa yhdistyvät mielestäni varhaiskasvatuksessa hyvinkin luontevasti!

Sekä osallisuus että tieto- ja viestintätekniikka ovat molemmat sellaisia aiheita, että niitä ymmärretään usein myös väärin. Tieto- ja viestintätekniikka varhaiskasvatuksessa tarkoittaa monelle sitä, että lapset pelaavat yksin jotain peliä ja tuijottavat pahamaineista ruutua ja muuttuvat passiivisiksi, aggressiivisiksi ja puhumattomiksi. Osallisuus taas ymmärretään väärin siten, että ajatellaan osallisuuden tarkoittavan sitä, että lapset saavat päättää kaikesta, vapaakasvatus on palannut ja mitään ei tarvi tehdä, jos ei taho.

Osallisuudessa on kuitenkin keskeistä se, että jokainen lapsi ja aikuinen tulee kohdatuksi, hyväksytyksi ja kuulluksi sellaisena kuin hän on. Ihmisen mielipiteitä ja ajatuksia kuullaan, kuunnellaan ja arvostetaan. Kaikki me tiedämme, että se että tulee kuulluksi ja arvostetuksi ei suinkaan kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki ajatukset ja toiveet toteutuisivat. Osallisuutta ja sen merkitystä on mielestäni hyvä verrata aikuisten elämään: Osallisuus lähtee jo siitä, että kun tulen työpaikalle, minulle toivotetaan huomenta. Tulen kuulluksi ja nähdyksi jo tällä pienellä eleellä. Osallisuus on sitä, että työpaikan palaverissa voin kertoa asioista oman mielipiteeni ja se huomioidaan ja siitä keskustellaan. Osallisuus on sitä, että jos haluan oppia uuden kielen, voin valita, että menenkö kansalaisopiston kurssille, muutanko kyseiseen maahan asumaan vai lataanko tabletille sellaisen sovelluksen, jolla voi kieltä harjoitella.

Näistä samoista asioista on kyse varhaiskasvatuksen osallisuudessa. lapsi ja lapsi ei ole sama asia, vaan jokainen on oma yksilö omine vahvuuksineen, piirteineen ja mielenkiinnon kohteineen. Osallisuudessa huomioidaan ennen kaikkea yksilöllisyys, minä ja sinä olemme erilaisia ja kelpaamme sellaisena kuin olemme. Lapset oppivat pienestä pitäen arvostamaan omaa ja toisten yksilöllistä erityisyyttä ja oppivat myös kertomaan omat mielipiteet ja ajatukset.

Tieto- ja viestintätekniikka on kokemukseni mukaan hyvä lisä osallisuuden lisäämiseen. Kajaanissa on jokaisessa kaupungin päiväkodissa käytössä iPadeja, joita hyödynnetään monipuolisesti ja ennen kaikkea hyödynnetään pedagogisesti. Laite sinänsä ei tuo juurikaan lisäarvoa toimintaan, mutta se miten sitä osataan käyttää ja hyödyntää, onkin sitten jo eri juttu.

Edelleen kuulee kommentteja, että laitteiden käytön myötä lasten sosiaaliset taidot eivät pääsisi kehittymään. Kajaanin varhaiskasvatuksessa kokemus on päinvastainen. Laitteita käytetään usein pareittain ja esimerkiksi animaatioita tehdään pienissä ryhmissä. Lapset oppivat vuorottelemaan, neuvottelemaan, tekemään kompromisseja, kertomaan omia mielipiteitä, auttamaan kaveria jne. Aika monta sosiaalisia suhteita edistävää harjoitusta!

Tabletit myös monipuolistavat oppimisvälineistöä. Kun opettaja on tietoinen siitä, mikä on toiminnan tavoite, niin monesti se luo myös lisää vaihtoehtoja suoritustavalle. Jos tarkoituksena on esimerkiksi harjoitella A-kirjaimen muotoa, niin silloin ei ole merkitystä sillä, tehdäänkö A-kirjainta kepillä hankeen, kynällä paperille vai sormella tabletin näytölle. Opettaja voi antaa lapsen valita itse, mikä on hänelle mieleisin tapa opetalla asiaa ja kaikissa on sama lopputulos, A-kirjaimen muoto tulee opeteltua.

Meillä aikuisilla on tapa vaatia lapsilta sellaisia asioita, joihin me itse emme taipuisi. Hyvä esimerkki siitä on esiintyminen. Päiväkodin kevätjuhlassa aikuiset kannustavat lapsia lavalle: ”Kaikki menee tuonne eteen laulamaan ja sitten yleisö katsoo teitä! Se on kivaa!”. Aikuisista varmaan aika moni ei lämpenisi tuohon puheeseen, mutta lapsilta me usein odotamme sitä. Tieto- ja viestintätekniikka mahdollistavat myös erilaiset, perinteisestä poikkeavat, esiintymiset. Lasten kanssa voidaan tehdä vaikka animaatio tai kuvata itse elokuva ja se voidaan katsoa osana kevätjuhlaa. Ne lapsista jotka eivät halua lavalle laulamaan, voivatkin ihastella itse tekemäänsä animaatiota isän tai äidin turvallisesta kainalosta.
 
Mukavaa ja aurinkoista kevättä!
 
 
Riikka

tiistai 13. helmikuuta 2018

Kielistä kivaa kipinää kansainvälistymiseen Kajaanin varhaiskasvatuksessa


Opetushallituksen rahoittama Kielistä kivaa kipinää kansainvälistymiseen Kainuussa -hankkeella tuetaan kasvattajayhteisön sitoutumista varhennettuun kieltenoppimiseen. Välillisesti edistetään myös kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden arvostamista, kun lapset saavat kokemuksia erilaisista kielistä ja kulttuureista. Leikin, toiminnallisuuden ja kielimaistajaisten kautta luodaan edellytyksiä myös päämäärätietoisempaan kielten opiskeluun ja osaamiseen.
Kajaanin varhaiskasvatuksen neljässä leikkikerhoryhmässä kielimaistajaisilla lapsia tutustutetaan englannin kieleen henkilökunnan ja natiivipuhujan toimesta. Toiminta lähtee lasten tarpeista ja sisältää paljon sekä leikkiä että tekemien iloa. Englannin kieltä käytetään normaalin leikkikerhotoiminnan lomassa luontevasti suomen kielen rinnalla. Maistajaisilla luodaan pohjaa kielitietoisuudelle ja kehitetään lasten innostusta.

Leikkikerho Viola:



 
 

 
 
Silmun leikkikerho:

Silmun kerhossa naamiaisissa opittiin kasviksia ja  vihanneksia englanniksi
 
 
 
Aikuisetkin oppivat englantia
 
 
Peppi Pitkätossu ja Efraim ovat seikkailleet kaukomailla ja osaavat tietenkin englantia
 
 
Ankkaperheen uimaretki tarinoiden ja laulaen
 
 
Hyvät tavat kunniaan

 
Hyvää huomenta, se osataan. Ja hämähäkkilaulu myös!!
 
Leikkikerho Vikkelät:
 
 
 
 

 
 

tiistai 12. joulukuuta 2017

Kajaanin varhaiskasvatuksen kehittämiskuulumisia


Joulu lähestyy ja samalla tietysti syyskausi lähenee loppuaan. Kajaanissa Vasu17 -hanke ja kehittämistyö etenee suunnitellusti ja koko ajan on suunta vahvasti eteenpäin!
Kajaanin varhaiskasvatuksessa on jo muutaman vuoden ajan ollut eriaiheisia pilottiryhmiä ja kokemukset niistä on ollut erittäin hyviä. Pilotoinnissa keskeistä on se, että muutamat ryhmät kokeilevat uusia juttuja ja kuvaan kuuluu myös se, että kaikki kokeilut eivät ole niin onnistuneita kuin toiset. Pilotoinnin jälkeen hyvät ja toimivat ratkaisut pyritään sitten levittämään koko Kajaanin varhaiskasvatuksen ja tietysti erilaisten some-kanavien kautta myös valtakunnallisesti hyödynnettäviksi! Erityisen positiiviseksi kokemukseksi Kajaanissa on noussut tiivis yhteistyö eri pilottiryhmien välillä.
Kajaanissa on tällä hetkellä pilottiporukat aiheista: leikki, pedagoginen dokumentointi, alle 3v. tvt, 3-5v. tvt, esiopetuksen tvt ja vuorohoito. Eri aiheiden ryhmät kokoontuvat noin kerran kuukaudessa juttelemaan kokemuksistaan ja jakamaan tietoa ja tukemaan toisiaan kehittämistyössä. Kaikilla tvt-ryhmillä on joko menossa tai suunnitelmissa myös yhteinen tvt:aa hyödyntävä projekti.

Alle 3v. ryhmät ovat tehneet yhteistyössä joulukalenterin, jossa kalenterin luukut ovat QR-koodeja ja niiden takaa löytyy aina joku jouluinen tehtävä, tarina, laulu tai runo. Käytännössä tämä toteutettiin niin, että jokainen kolmesta päiväkodista teki kolme luukkua, jotka jaettiin toisille, eli kaikilla oli sen jälkeen yhdeksän luukkua valmiina. Kuusi luukkua ryhmät suunnittelivat vielä omalle ryhmälleen sopiviksi. Olemme kaikissa näissä pienten ryhmissä kokeilleetkin jo lasten kanssa QR-koodien lukemista ja hyvinhän se pieniltäkin sujuu! J

3-5 –vuotiaiden ryhmässä tehdään toisille ryhmille kukin vuorollaan uutisia. Uutisissa on tähän mennessä ollut kuulumisia omasta ryhmästä, haastatteluja, säätiedotuksia jne. Uutisista ilmoitetaan toisille ryhmille soittamalla FaceTime-puhelu. Varsinaiset uutiset löytyvät yhteiseltä Drive-tililtä. Uutisia tehdessä karttuu  tvt-taitojen lisäksi liittää myös mediakasvatukseen liittyvät taidot, kun lapset pääsevät itse toteuttamaan ja ideoimaan omien uutistensa sisältöjä.
Esikoululaisten tvt-projekti toteutetaan vasta keväällä, mutta suunnitelmat on jo käynnissä täydellä teholla! Kajaanissa on kahtena edellisenä keväänä toteutettu esikoululaisten pilottiryhmien kanssa yhteinen projekti ja kokemukset on niistä olleet niin hyviä, että jatkamme samalla linjalla edelleen. Esikoululaisilla on jo perinteeksi muodostuneena ollut projekteissa yhteiset kohtaamiset ryhmien kesken ja jonkinlainen seikkailu ja samaan suuntaan mennään yös ensi keväänä. Tästä eskarilaisten projektista tarkempia paljastuksia ensi vuoden puolella. Viime vuosina toteutetuista Raksa- ja Patsasteluprojekteista voi kiinnostuneet lukea enemmän Facebookista Esiopetuksen pilottipäiväkodit sivuilta.
Leikkipilottiryhmillä painopistealue on tietysti leikki ja leikkiasioiden miettiminen ryhmässä. Kaikilla leikkipilottiryhmillä leikin asema päivän toiminnoissa on entisestään noussut arvoiselleen paikalle uuden varhaiskasvatussuunitelman mukaisesti. Leikkipuhe on kaikissa ryhmissä myös lisääntynyt ja leikin merkityksestä ja lapsen leikkitaidoista keskustellaan myös huoltajien kanssa esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Leikin merkitys ja arvo tunnistetaan ja se näkyy ryhmien toiminnassa. Kaikissa leikkipilottiryhmissä on otettu kokeiluun RALLA-sovellus, joka sisältää leikki- ja kaveritaitojen havainnointimenetelmät. Tässäkin tapauksessa pilottiryhmät kokeilevat ja kokeilun jälkeen tarkoitus on raportoida, oliko sovellus hyödyllinen.

Pedagogisen dokumentoinnin pilottiryhmät keskittyvät nimensä mukaisesti pedagogisen dokumentoinnin kehittämiseen. Nämä ryhmät videoivat toimintaansa säännöllisesti ja aktiivisesti ja hyödyntävät materiaalia pedagogisen toiminnan kehittämisessä. Kuva- ja videomateriaalia hyödynnetään enenevässä määrin myös vasu-keskusteluissa, jolloin voidaan huoltajille paremmin näyttää lapsen taitoja ja osaamista. Vasu-kansion kanteen voidaan liittää QR-koodi, jonka takaa löytyvät kuvia ja videoita lapsesta.




Vuorohoitopilottiin osallistuu Kajaanin ainoa ympärivuorokautinen päiväkoti ja sen kaikki kolme ryhmää. Vuorohoitopilotissa on tarkoitus kehittää vuorohoitoa uuden vasun mukaiseksi. Miten voidaan paremmin huomioida lapsen osallisuus ja yksilöllisyys vuorohoidossa? Esimerkiksi tuohon kysymykseen etsimme vastauksia vuorohoitopilotissa. Vuorohoidon luonne on hyvin erilainen kuin päiväpäiväkotien ja siksi tarvitsemme moneen tilanteeseen juuri vuorohoidolle räätälöityjä menetelmiä.

Kaikissa pilottiryhmissä toiminnan kehittäminen lähtee ryhmän omista tarpeista, jolloin siitä saadaan paras mahdollinen hyöty. Kukin ryhmä miettii itselleen tavoitteita ja yhdessä keskustellen ja toinen toistaan kehittämistyössä tukien edetään niitä kohti. Itse osallistun kaikkien ryhmien toimintaan vetäjän roolissa ja kaikissa ryhmissä on kyllä hyvä tekemisen meininki ja asenne kohdallaan! Tietysti asiaan kuuluu myös se, että kaikki ei aina etene suunnitelmien mukaan ja matkan varrella ilmenee myös muuttujia , mutta niistäkin tilanteista on aina selvitty.

Kajaanin varhaiskasvatuksesta löytyy siis paljon ammattitaitoista henkilöstöä, jolle kehittäminen ja uusien toimintatapojen kokeilu on luonnollinen osa työn tekemistä. Tällä porukalla on hyvä jatkaa kehittämistyötä myös ensi vuonna!



Hyvää Joulua kaikille!


Riikka







perjantai 13. lokakuuta 2017

”Mitä hyötyä siitä dokumentoinnista oikein on?”


Tämän kysymys kysyttiin minulta yhdessä pitämistäni vasu-koulutuksista. Osa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on kokenut, että kun uusi varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa dokumentoimaan toimintaa entistä enemmän, niin se on vain ylimääräinen työtehtävä, josta ei ole mitään hyötyä omassa työssä. Ja kaiken lisäksi pelkkä dokumentointi ei edes vasun mukaan riitä, vaan dokumenteille tulisi myös tehdä jotain. Toiminta tulee jatkuvasti arvioida ja kehittää, joten pedagoginen dokumentointi onkin yksi keskeisimmistä työvälineistä varhaiskasvatuksessa.

Mitä sitten tekee dokumentoinnista pedagogista? Pedagogisen dokumentoinnista tekee se, että se on reflektiivistä eli tehtyä dokumenttia tarkastellaan ja sen perusteella tehdään pedagogisia havaintoja, arvioidaan toimintaa ja kehitetään toimintaa dokumentista saadun tiedon perusteella. Dokumentteja voivat olla valokuvat, videot, lasten piirustukset, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma jne. Dokumentoinnin tapa on vapaa, mutta tärkeää on, että tehtyjen dokumenttien perusteella varhaiskasvatuksen laatu paranee!

Kajaanissa on syksyn aikana tehty läpimurto siinä, että monessa päiväkotiryhmässä toimintaa dokumentoidaan videoinnin avulla. Olen tehnyt kohtalaisen paljon ”käännytystyötä” asian suhteen ja nyt työ on selvästi alkanut tuottaa tulosta. Ensin muutama ryhmä innostui kokeilemaan toiminnan videointia ja niistä ryhmistä saatuja hyviä kokemuksia oli taas helppo kertoa eteenpäin ja pikkuhiljaa yhä useampi ryhmä innostui ja uskaltautui kokeilemaan videointia toiminnan kehittämisen menetelmänä.



Edelleen kohtaan myös kauhistuneita katseita, kun ehdotan johonkin uuteen ryhmään videointia. Olen pyrkinyt madaltamaan kynnystä sillä, että kehotan videokuvaamaan ensin lyhyen pätkän omaa toimintaa ryhmässä ja katsoo videon ihan yksin ja poistaa sen jälkeen videon, eikä siis näytä sitä kenellekään muulle. Todennäköisesti ensimmäisellä kerralla videosta huomaa olennaisina asioina vain sen, että hiukset on huonosti ja paita rytyssä ja oma ääni kamala, mutta kun pääsee tästä itsensä ulkoisesta arvioinnista ylitse, voi alkaa huomioida erittäin kiinnostavia ja tärkeitä asioita ryhmän toiminnasta, vuorovaikutuksesta, osallisuudesta, aikuisten paikoista, pedagogiikasta, leikistä, leikkitaidoista jne. Yksi video voidaan siis katsoa useita kertoja ja näkökulmaa vaihtamalla aina oppia jotain lisää.

Niissä ryhmissä, jossa toiminnan videointia on palaute ollut pelkästään positiivista. Ne varhaiskasvattajat, jotka ovat katsoneet omaa ja/tai ryhmän toimintaa ovat oppineet itsestään varhaiskasvattajana, lapsista ja koko ryhmän toiminnasta lisää ja näin ollen kehittyneet paremmiksi varhaiskasvattajiksi. Oman ryhmän pedagogiikaa on huomattavasti helpompi kehittää silloin, kun tuntee ryhmän jäsenet ja tiedostaa toimintatavat. Videolta on mahdollista havainnoida myös ne asiat, jotka menevät meillä ohi ryhmässä toimiessa. Silloin meidän huomio jakautuu luonollisesti moneen eri asiaan ja on mahdotonta huomata jokaista yksityiskohtaa. Yhdeltä videolta taas voi tarkastella montaa eri asiaa. Yhdellä katselukerralla voidaan tarkkailla erityisesti vuorovaikutusta, seuraavalla osallisuutta ja kolmannella vaikka aikusten paikkoja ja toimintatapoja eri tilanteissa.

Kuka sitten ehtii kuvata. Lapsiryhmät ovat isoja ja aikuisten määrä rajallinen. Harvalla ryhmällä on varaa ”uhrata” yhtä aikuista kuvaustelineeksi. Videointi kannattaakin tehdä niin, että laittaa esim. tabletin hyllyn päälle kuvaamaan ihan itsekseen. Munakennosta saa esimerkiksi loistavan kuvaustelineen ja olipa yksi päiväkoti keksinyt kehittyneemmän version ja ottanut kirjatuen uusiokäyttöön iPad-kuvaustelineeksi. Konstit on monet ja mielikuvitus rajana! Kun kuvaaminen ei vaadi henkilöstöresursseja ja kohtuuttomia valmisteluja, niin kuvaamisen todennäköisyys ja säännöllisyys kasvaa huomattavasti.
Videoiden katsomiseen tulee myös tietysti varata aikaa. Videoista ei ole hyötyä, jos ne jäävät vain tabletin kuvavirtaan. Päiväkodit ovat tämän suhteen tehneet monenlaisia ratkaisuja. Joissakin on tiimin jäsenet vuorollaan ja itselleen sopivana aikana katsoneet esim. ruokailutilanteesta otetun videon ja sen jälkeen ollaan yhdessä keskusteltu havainnoista. Tulos on saattanut olla, että kaikki ovat havainneet ja kiinnittäneet huomiota eri asioihin ja asioista on päästy keskustelemaan monesta eri näkökulmasta. Joissakin päiväkodeissa tiimipalaverin aluksi katsotaan video jostakin ryhmän tilanteesta ja sen jälkeen on keskusteltu aiheesta ja mietitty toiminnan kehittämistä. Ei varmaan ole yhtä oikeaa tapaa sille, miten pedagoginen dokumentointi tulisi järjestää, jokainen voi räätälöidä omalle tiimille sopivan mallin.

Kajaanissa hyödynnetään kuvausmateriaalia myös lapsen vasua laatiessa ja huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. On usein helpompi näyttää kuvasta tai videosta lapsen leikkiä, taitoja ja huolen aiheitakin, kun voidaan kuvien ja videoiden kautta katsoa ja sitä kautta keskustella eri asioista.

Jos ryhmässä dokumentointi valo- tai videokuvaamalla on vielä uusi ja opeteltava asia, kannattaa lähteä liikkeelle pienin ja konkreettisin askelin. Tiimissä voidaan sopia, että jokainen kuvaa aluksi viikon aikana kaksi valokuvaa tai jollekin kuukaudelle voidaan sopia että jokainen tiimin jäsen kuvaa yhden videon jne. Ajatuksena on se, että tavoitteita ei aluksi laiteta kovin suuriksi, jotta niistä jokainen selviää ja kenellekään ei tule sellainen tunne, että uutta asiaa tulee kerralla liikaa. Lisäksi tavoitteissa kannattaa olla konkreettinen määrä, jolloin voidaan viikon tai kuukauden lopussa tarkistaa onko kaksi kuvaa tai yksi video otettu. Kun kuvaamisesta alkaa tulla tapa, niin määriä voidaan isontaa ja sitä kautta kehittyä koko ajan paremmaksi pedagogiseksi dokumentoijaksi. Pääasia on, että kaikki lähtevät liikkeelle ja ottavat dokumentoinnin haltuun!




Mukavaa syksyä ja syylomaa!


Riikka







maanantai 4. syyskuuta 2017

Täyttä höyryä eteenpäin

Syksy on lähtenyt Kajaanissa vauhdikkaasti liikkeelle! Tämä syksy oli poikkeuksellinen pariin aikaisempaan nähden henkilökohtaisessa mielessä siinä, että heti elokuussa oli selvillä, mikä on työnkuvani ja mitä lähdetään tekemään.

1.8.2017 oli merkittävä päivä valtakunnallisesti varhaiskasvatukselle. Uusi velvoittava varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) astui voimaan ja uusi aikakausi on alkanut. Varhaiskasvatus on ottanut merkittävän askeleen ihan oikeaan suuntaan velvoittavana osana oppimisen polkua. Uusi varhaiskasvatus on syystäkin saanut paljon huomiota myös mediassa ja sen takia se on myös herättänyt varhaiskasvatuksen kentällä huolta siitä, että muuttuuko kaikki? Osaammeko vielä tehdä tätä työtä? Meneekö kaikki nyt uusiksi? Onneksi aika monia asioita ollaan tehty ihan oikein ja uuden vasun suuntaisesti myös aiemmin. Painopistealueet muuttuvat ja monia asioita katsotaan ehkä uudesta näkökulmasta. Varhaiskasvatus on ollut laadukasta tätä ennen ja entistä tasalaatuisempana se jatkaa koko valtakunnan tasolla myös eteenpäin!

Kajaanissa uuden vasun myötä huoltajille jaettiin elokuussa lehtiset, jossa kerrotaan uuden vasun keskeisimpiä asioita. Lehtinen on otettu positiivisesti vastaan, niin huoltajien kuin henkilöstönkin osalta. Siitä huoltaja pystyy helposti lukemaan uuden vasun keskeisimmät asiat pähkinänkuoressa. Osoite, josta pääset selamaan tuota vanhemmille jaettua materiaalia on:


https://issuu.com/riikkasipila/docs/esitehuoltajillevasu2 



Kajaanissa varhaiskasvatuksen henkilöstö on voinut pyytää pedamentorin pitämään koulutusta uuden vasun keskeisimmistä asioista. Koulutuksen alussa on keskusteleva luento-osuus ja lopuksi koulutettavat ovat päässeet pohtimaan, esim. leikkiä, pedagogista doumentointia ja osallisuutta oman yksikkönsä näkökulmasta. Koulutuksiin ovat osallistuneet päiväkotien ja perhepäivähoidon työntekijät ja oma koulutus oli kesäkuussa myös päiväkodin johtajille. Erityisesti päiväkodin johtajilta on tullut koulutuksista paljon kiitosta siitä, että on voinut pyytää yksikön ulkopuolisen kouluttajan uudesta vasusta kouluttamaan ja näin ollen myös johtaja on saanut olla ”kuulijapuolella”, eikä ole tarvinnut jokaisen johtajan suunnitella itse, miten henkilöstönsä vasuun perehdyttää.



Kajaanissa on valittu varhaiskasvatuksen kauden 2017-2018 painopistealueeksi lapsen osallisuus. Kaikille Kajaanin päiväkodeille ja perhepäivähoitajille on tästä johtuen viime viikolla lähetetty osallisuuskysely, johon kaikki päiväkotien tiimit ja perhepäivähoitajat ovat velvollisia vastaamaan. Tarkoituksena on kartoittaa osallisuuden tämän hetkinen tilanne ja verrata sitten tätä tulosta, kun ensi keväänä yksiköt tekevät saman kyselyn uudelleen. Mihin asti pääsemme vuoden aikana ja miten voisimme edelleen osallisuutta varhaiskasvatuksessa kehittää? Tärkeä teema.

Tämä syksy on pedamentorin näkökulmasta erittäin kiireinen. Kuitenkin ajattelen niin, että on erittäin hyvä, että vasusta halutaan ja saadaan koulutusta. Uusi vasu lähtee kaikkein parhaiten elämään käytännössä, kun ammattikasvattajilla on mahdollisuus saada aiheesta koulutusta ja ennen kaikkea ihmiset pääsevät keskustelemaan keskeisistä aiheista omasta näkökulmastaan.



Aurinkoista syksyä toivottelee,


Riikka

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Opiskelijan kesätervehdys


Hei!

Olen ollut nyt kolme viikkoa suorittamassa maisterivaiheeseen kuuluvaa harjoittelua täällä Kajaanissa. Harjoittelupaikan sain päättää melko vapaasti, pitäen mielessä harjoitteluun asetetut tavoitteet. Päädyin itse tekemään harjoittelun varhaiskasvatuksen hallinnon puolella, koska minua kiinnosti siellä tehtävä työ ja se, kuinka työtehtävät siellä rakentuvat ja koostuvat. Myös kandivaiheen päiväkoti harjoittelussa muistan ajatelleeni sitä, kuinka eri ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa varhaiskasvatuksen verkostossa, ja miten he omilla työtehtävillään linkittyvät toisiinsa. Niinpä päätin koittaa onneani täältä Kajaanin varhaiskasvatuspalveluista, josta sitten sainkin harjoittelupaikan pedamentori Riikan ohjattavana.

Tavoitteena yleisesti maisteriharjoittelulle oli saada vahvistusta kehittävän ja tutkivan työelämän käytäntöihin sekä syventää oman asiantuntijuuden vahvistumista. Tavoitteenani oli myös oppia tuntemaan ylipäätään hallinnon puolella tapahtuvaa varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden työtä, sekä sitä, millaista se käytännössä on. Lisäksi tavoitteena oli tutustua kehittämistyöhön. Harjoittelun tehtäväksi sovimme tutustumisen Kajaanin paikalliseen kehittämistyöhön sekä osallistua huoltajille laadittavan varhaiskasvatussuunnitelma -esitteen valmisteluun. Harjoitteluun lähdin avoimin ja innokkain mielin.

Ensimmäisten päivien aikana tutustuin Riikan työnkuvaan ja Kajaanin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä sen myötä eteen tulleisiin asiakirjoihin. Lisäksi tutustuin Kajaanissa varhaiskasvatuksessa käynnissä olleisiin kehittämishankkeisiin. Pääsin osallistumaan Riikan mukana myös hänen työtehtäviinsä, ja kävimme myös tutustumassa muutamissa päiväkodeissa harjoittelun aikana, jotka olivat olleet mukana pilottihankkeessa, jossa osa-alueina oli leikki, pedagoginen dokumentointi sekä vuorohoito. Hankkeeseen osallistujat kertoivat heidän kokemuksiaan osallistumisesta hankkeeseen ja sen myötä heränneistä ajatuksista.


Varhaiskasvatussuunnitelma -esitteen valmistelua työstin koko harjoitteluni ajan. Sen lisäksi pääsin myös työstämään esiopetukseen suunnattua esitettä. Vasu -esitteestä kerättiin matkan varrella palautetta hallinnon johtoryhmältä, päiväkodin johtajilta sekä muutamilta huoltajilta. Palautetta saimme esitteen sisällöstä ja ulkoasusta. Pääsin myös kolmen viikon aikana osallistumaan erilaisiin palavereihin sekä johtajille suunnatuille kesäpäiville, jossa pääsinkin esittelemään työstämääni varhaiskasvatussuunnitelma -esitettä. Lisäksi pääsin sivusta seuraajan roolissa tutustumaan vähän myös muiden hallinnossa työskentelevien töihin, kuten palvelupäälliköiden, maahanmuuttajakoordinaattorin sekä tulosalueen johtajan töihin. Sen lisäksi jokainen heistä kertoi hieman omasta työnkuvastaan minulle.

Ja jottei harjoittelu käynyt liian vakavaksi, tutustuin ja testailin lapsille hyväksi todettuja sovelluksia iPadilla sekä sain kokeilla myös bee-botin ohjaamista. Samalla harjoitin myös itse omia tieto- ja viestintäteknologia taitojani ja sain vinkkejä sovellusten käyttöön J.


Sain harjoittelun aikana hyvän kuvan siitä, millaista kehittämistyö on, sekä miten sitä voi käytännössä toteuttaa. Harjoittelu kokemuksena antoi minulle todella paljon. Pääsin tutustumaan uusiin asioihin ja oppimaan niistä enemmän, mitä olisin voinut toivoakaan näin lyhyen ajan sisällä. Sain tvt-asioista todella paljon tietoa, mikä ei ollut edes tavoitteenani, mutta tuli silti hyvänä lisänä harjoittelusta matkaan. Lisäksi uuden varhaiskasvatussuunnitelman sisäistäminen ja ymmärtäminen vahvistui harjoittelun myötä. Näin itsellenikin on helpompi työelämässä sisäistää uusi vasu käytännössä, kun teoria puoli on jo paremmin hallussa.

Voin lämpimästi suositella Kajaanin varhaiskasvatuspalveluja harjoittelupaikkana J.

Mukavaa ja aurinkoista kesää!

Toivottaa,

Iina

Varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija