Varhaiskasvatussuunnitelma kommentoitavana

Kajaanissa varhaiskasvatussuunnitelmatyö etenee aikataulussaan. Viime syksynä tehtiin kysely huoltajille siitä, minkälaista varhaiskasvatusta he toivoisivat lapsilleen ja tuon kyselyn tuloksia on hyödynnetty varhaiskasvatussuunnitelmatyössä. Varhaiskasvatuksessa oleville lapsille teimme alkuvuodesta haastatteluja, jotta saamme myös lapsen näkökulman ja äänen kuuluviin. Viime vuoden puolella ovat startanneet myös varhaiskasvatussuunnitelmatyöryhmät, jotka ovat koostuneet päiväkodin johtajista, pedamentoreista, varhaiskasvatuksen hallinnosta, varhaiskasvatuksen erityisopettajista ja muusta varhaiskasvatuksen henkilökunnasta. Varhaiskasvatussuunitelma jaettiin luvuittain näiden työryhmien kesken ja jokainen ryhmä työsti oman lukunsa asioita. Näiden työryhmien työskentely päättyi helmikuun loppuun ja sen jälkeen me pedamentorit kävimme koko varhaiskasvatussuunnitelman läpi tarkistaen sen että tekstit ovat keskenään linjassa.

Valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelman perustekstiä on siis nyt täydennetty paikallisesti päätettävillä asioilla ja viime viikolla lähetimme varhaiskasvatussuunnitelman ensimmäisen version päiväkodeille ja yhteistyökumppaneille kommentoitavaksi ja tänään varhaiskasvatussuunnitelma julkaistiin myös Kajaanin varhaiskasvatuksen ja pedamentoreiden Facebook-sivuilla, josta sitä pääsevät lukemaan ja kommentoimaan kaikki asiasta kiinnostuneet. Toivottavasti päiväkotien henkilökunta, huoltajat, päättäjät ja muut yhteistyötahot kokevat varhaiskasvatussuunnitelmaan perehtymisen tärkeäksi, sillä nyt on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Kajaanin varhaiskasvatusta kehitetään!

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma poikkeaa edellisestä erityisesti siinä, että elokuussa voimaan astuva varhaiskasvatussuunnitelma on velvoittava asiakirja eli normi. Ja erityisesti sen takia on tärkeää pysähtyä miettimään, mitkä ovat sellaisia asioita, jotka tulee olla kirjattuna Kajaanin uuteen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

kuva: Opetushallitus

Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa lapsen osallisuus korostuu monessa luvussa. Osallisuus tarkoittaa sitä, että lapsella on itse mahdollisuus vaikuttaa varhaiskasvatukseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsen pitää itse päättää kaikista asioista tai se ei myöskään tarkoita vapaata kasvatusta. Osallisuus tarkoittaa sitä, että lasta tarkkaillaan, kuunnellaan ja kuullaan. Lapsen kiinnostuksen kohteet ja toiveet otetaan huomioon varhaiskasvatusta suunniteltaessa. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää pysähtyä miettimään, miten lapsi yksilötasolla oppii parhaiten ja onko esimerkiksi ihan välttämätöntä, että kaikki ryhmän lapset ovat tehneet samanlaisen askartelun, kiinnosti se aihe heitä tai ei.

Yksi tapa oppia tuntemaan lapsi ja lapsiryhmä on pedagogisen dokumentoinnin hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa. Pedagogisen dokumentoinnin avulla toimintaa voidaan arvioida suunnitella ja kehittää. Tarkoituksena on siis monin eri tavoin dokumentoida toimintaa ja hyödyntää niitä sitten toiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi lasten leikkejä dokumentoimalla voidaan saada arvokasta tietoa siitä, mitkä asiat lapsia juuri tällä hetkellä kiinnostavat ja sitä tietoa voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa. Monen asian oppiminen muuttuu mielekkäämmäksi, jos siinä on itseä kiinnostavia elementtejä, leikin taikaa ja toiminnallisuutta. Toinen esimerkki pedagogisen dokumentoinnin hyödyntämisestä voisi olla vaikkapa päiväkodin ruokailutilanteen videoiminen. Jälkeenpäin tiimi voi katsoa videon ja havainnoida siitä pedagogisesta näkökulmasta mitkä asiat onnistuvat ja mitä asioita voisi vielä kehittää. Ovatko aikuisten paikat oikeat tilanteessa? Miksi ruokailutilanne on rauhaton? Toteutuuko lasten osallisuus ruokailussa, vai onko aikuiset ottaneet vallan kokonaan itselleen? Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin voi säännöllisellä toiminnan dokumentoinnilla ja erityisesti materiaalin tarkastelulla saada vastauksen.

Ihan helppoja eivät aina nämä uudet muutokset ole. Moni asia on kuitenkin sellainen, että se vaatii ennen kaikkea meiltä aikuisilta ajatustavan muutosta. Kunnioitetaan lasta ja heidän yksilöllisyyttään. Kunnioitetaan ja arvostetaan lapsuutta itseisarvona. Ja kunnioitetaan niin, että se näkyy konkreettisina tekoina varhaiskasvatuksen arjessa!

Mukavaa ja aurinkoista kevättä!

Riikka