Mitä olet leikkinyt tänään?

Aikuinen, mitä olet leikkinyt tänään? Tämän kysymyksen äärelle soisi jokaisen hetkeksi seisahtuvan ennen työpaikan kynnyksen ylittämistä kotimatkalle suunnatessa. Varsinkin, jos työpaikkana on varhaiskasvatuksen toimintaympäristö.
Uuden varhaiskasvatussuunnitelman sanoma vahvistaa leikkiä pedagogisena toimintana ja leikin merkitystä lapsen maailmaan oleellisesti kuuluvana asiana, ja hyvä niin. Niin merkityksellistä on leikki lapselle, hänen kehitykselleen, oppimiselleen ja hyvinvoinnilleen.
Mitä leikki sitten merkitsee meille aikuisille? Onko lasten leikki meille koko toimintapäivän punaisen langan muodostama juoni vai onko se jotain, jota tehdään niissä ajallisissa väleissä, joita muulta päivärytmiin kuuluvilta toiminnoilta sattuu jäämään? Onko vapaa leikki jotain, jonka turvin mahdollistuu aikuisten hengähdystauko vai onko se merkityksellinen tapahtuma, jossa haluat olla läsnä vähintään tarkkaavaisena sivustaseuraajana ja kuuntelijana? Muodostuuko leikistä oppimisen kehystarina, jota voimme värittää ja rikastuttaa edelleen sen osaamisen turvin, jota meillä varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on jo entuudestaan runsain mitoin?
Taitoa monialaisten kokonaisuuksien rakentamiseen leikin ympärille varmasti on, mutta onko uskallusta käyttää sitä? Rohkenenko asettua olemaan läsnä ja vuorovaikutuksessa niin, että annan lasten kiinnostuksen johdattaa meitä oppimisen polulla eteenpäin? Uskallanko hieman hellittää etukäteissuunnittelusta ja rakentaa kokonaisuutta yhdessä lasten kanssa askel kerrallaan, edellisten vaiheiden synnyttäessä uusia? Rohkenenko pyydystää aloitteet lasten leikistä ja kokemusmaailmasta siten, että niistä annetaan kasvaa kokonaisuuksia, joiden moninaisissa käänteissä harjoitellaan erilaisia asioita ja taitoja?
Tuokiokeskeinen toimintatapa on monille meistä tuttu ja turvallinen, mutta nyt on hyvä aika ottaa kokeilevia askelia epämukavuusalueille. Päätä, että tänään keskityt olemaan todella läsnä lapsille. Älä kiiruhda tilanteesta seuraavaan, älä mieti nyt sitä mitä seuraavaksi tapahtuu. Ole, kuuntele, keskustele. Mieti, mitä kuulit, näit ja koit. Juttele siitä lasten ja aikuisten kanssa. Voi olla, että siitä lähtee kehittymään jotain yhteistä, jota et kokonaan pysty etukäteen ennustamaan. Mutta jos sallit sen lähteä elämään, voi yhteinen tarinanne olla täynnä oivallusta ja yllätyksiä sekä motivoituneita lapsia, jotka ovat innosta pinkeinä oppimassa mitä vain.
Nyt jos koskaan päiväkodeissa tarvitaan leikkipuhetta, jota voi virittää esimerkiksi VKK-metron kehittämishankkeissa syntyneiden materiaalien avulla. Leikki astuu varpaille –julkaisu oheismateriaaleineen tarjoaa hienoa johdatusta leikin maailmaan ja tärkeiden kysymysten pohtimiseen. Miten suhtaudun leikkiin, millaiset ovat vahvuuteni leikkijänä, miten leikki vaikuttaa päiväjärjestykseemme, mitä sääntöjä leikkiin liittyy? Saako leikin keskeyttää, saako leikkiviä lapsia ja aikuisia häiritä?

Mentorin työn hauskimmat hetket liittyvät leikkiin. Aikuiselle ehkä helpoin tapa lähestyä leikkiä on astua rooliin ja katsoa mitä tuleman pitää. Tämän kevään aikana me mentorit sonnustaudumme säännöllisesti tekoviiksiin ja rakennussuojakypäriin, kun muunnumme Matiksi ja Jussiksi. Raksaukoiksi, jotka vatupassi kompassinaan seikkailevat eri puolilla kaupunkia kahvitauolta seuraavaan kiiruhtaen.  Touhu liittyy neljän kajaanilaisen päiväkodin esiopetusryhmän yhteiseen Raksa-projektiin, jossa yhdessä tehden ja toimien opetellaan moninaisia taitoja ja asioita erilaisiin rakennuksiin tutustuen. Leikisti, oikeasti asioita oppien.

Hyviä leikkihetkiä toivottaen,
Irma